Kävelemme Eurooppaa ristiin rastiin, astuen välillä tukevalle maan kamaralle, välillä horjuen aivan veden äärellä. Euroopan kartta, jonka Mateusz minulle lahjoitti, on ollut levitettynä Berliinin tukikohtamme lattialle jo useamman päivän ajan.

Haluaisimme Porniciin, Ranskaan, koska siellä asuva, Intiassa tapaamamme mukava ranskalaispariskunta on kutsunut meidät vieraakseen. Karttaa tarkasti tutkiessamme, huomaamme lähistöllä sijaitsevan myös Condomin. Mutta vaikka kuinka yritämme käännellä halpalentoyhtiöiden nettisivuja, pureskella liftaussuunnitelmia ja hinkata ohimoillamme olevia nystyröitä samalla kieriskellen tuskissamme kokolattiamatolla, emme saa ulos tyydyttävää Pornicin näkemisen ja Condomiin tulemisen mahdollistavaa kombinaatiota.

(lisää…)

Viikonloppuna päätin, että suuntaisin pian etelään. En tosin vielä tiennyt tarkalleen miten sen toteuttaisin, koska en ole kovin kokenut ilman rahaa (tai hyvin pienellä rahalla) matkustamisessa. Monet ihmiset ovat kuitenkin innostaneet rahatta matkustamiseen omalla esimerkillään (mm. Tomi Astikainen, Teppo@Liftari.org, sekä monet ihmiset jotka olen tavannut liftaamassa internetin ulkopuolellakin). Liftausharjoitukseen löytyi lisämotivaatiota myös akuutista likviditeettivajeesta eli täydellisestä persaukisuudesta. Kaiken tämän rohkaisemana päätin aloittaa projektin: Eurotta Euroopassa.

Projektilla ei ole mitään kiveen hakattuja tavoitteita ja nekin tavoitteet, jotka on tällä hetkellä asetettu, saattavat muuttua sitä mukaa kun tilanne elää. Kukaan ei kuitenkaan tiedä mitään huomisesta edeltäkäsin, joten voihan hyvin olla, että Euroopassa kohta kovin moni muukaan ei käytä euroja. Kuitenkin, aion yrittää matkustaa Saksaan ja myöhemmin muualle Eurooppaan käyttämättä ollenkaan rahaa matkustamiseen tai majoitukseen.

(lisää…)

Nyt kun kaikki työkiireet ym. sellaiset asiaankuulumattomat asiat alkavat helpottaa, on ollut viimein aikaa alkaa toden teolla valmistautumaan tulevaan reissuun ja tarvittaviin käytännön järjestelyihin. Tehtävälistat viime viikkoina ovat olleet jokseenkin tuskastuttavan pitkiä. Päivittäin on saanut hermoilla, että kaikki asiat tulisivat hoidetuiksi ajallaan. Toisaalta on ollut kuitenkin ilo huomata, kuinka paljon sitä saakaan aikaan kun motivaatio on korkealla.

Tässä poimintoja muutamista tärkeimmistä asioista, joita on täytynyt järjestää tai miettiä ennen pidemmälle reissulle lähtöä:

(lisää…)

On ollut tärkeä viikonloppu reissun toteutumisen kannalta. Keskusteluja ihmisten kanssa, erinäisten matkablogien ja keskustelufoorumien lukemista, käytännön asioiden kanssa tuskailua – ja tiukkoja päätöksiä.

Perjantaina oli mahdollisuus keskustella erään intialaisen tyypin kanssa. Siitä ja jo aikaisemmista harkinnoista rohkaistuneena tuli varattua lento Helsingistä New Delhiin. Hintaa piljetille tuli 305 euroa Kilroy travelsin kautta. Lähtöpäivä on yksinkertaisesti 1.1.11.

Ei kauaakaan lennon varaamisen jälkeen alkoivat nousta aika voimakkaatkin tunteet pintaan. Epävarmuutta, pelkoa, ahdistusta. Mitä itse asiassa olen tekemässä? Tuntematon aiheuttaa pelkoa. Jokunen tovi asian kanssa painiskellessa olo kuitenkin taas helpotti.

Tällä hetkellä on siis vain alustavia suunnitelmia sen suhteen, mitä Intiassa voisi tehdä. Ja myös se on vielä epäselvää, mihin matka tulee jatkumaan Intian jälkeen. Se on jo tiedossa, että mahdollisesti joku todistus vaaditaan siitä, että matka Intiasta jonnekin päin on jatkumassa. Muuten voi olla, että maahan ei ole asiaa.

Ilmaston puolesta alkuvuosi voisi olla parempi matkustaa eteläisempään Intiaan. Ei tarvitsisi välttämättä ottaa talvivaatteita mukaan. Yöllä lämpötila voi nimittäin laskea alle kymmenen asteen.

Kuukauden-parin Intiassa hiihtämisen jälkeen lienee viisainta paeta pahimpia helteitä ennen sadekauden alkua ja paukkia vaikkapa kohti Malesiaa. Air Asialla lento Kuala Lumpuriin näyttäisi irtoavan n. 70 eurolla. Ennen maaliskuuta sinne tuskin kannattaa mennä monsuunisateiden takia.

Harvinaisen kaunis, syyskuinen aamu sarastaa eräässä suomalaisessa kylässä. Vihdoinkin matka kohti unelmieni pitkää reissua voi alkaa. Asunto huonekaluineen, viihde-elektroniikka, kaikki rinkkaan mahtumaton on myyty tai muulla tavoin hävitetty pois. Velat on kuitattu, ja matkakassaakin on saatu muutamassa kuukaudessa kerrytettyä tarpeellinen määrä. Minulta tuskin puuttuu mitään tarpeellista. Mikään ei ole ikävämpää kuin liian suuresta tavaramäärästä huolehtiminen, ja matkan varrelta voi kuitenkin aina ostaa sen, mitä sattuu tarvitsemaan. Mihin olenkaan menossa, se on jostain syystä vielä hämärän peitossa. Tai ehkä määränpäällä ei ole niin merkitystä? Koko ruumiiseeni tuntuu kuitenkin jo pulpahtaneen orastava olemisen ylitsepursuava riemu. Innostus, pelot ja jännitys ovat sekoittuneet hyvin voimakkaaksi tunnetilaksi. Tätä on odotettu niin hartaasti. Olen nuoli täyteen vireeseen jännitetyssä jousessa.

Säpsähdän. Kännykkä on tärähtänyt jo liian tutuksi tulleeseen, epämiellyttävän herätysmelodian ja värinän kakofoniaan. Olen edelleen unen ja valveen rajamailla. Yritän pitää kiinni tuosta unesta, mutta sen todellisuus alkaa haalistua ja hajota pienen pieniksi hiukkasiksi kadotakseen kokonaan olemattomiin. Hamuan värisevää häirikköä yöpöydältä tappaakseni herätyksen. Siristän rähmäisiä, aamun kirkkauteen vielä tottumattomia silmiäni. Joku yrittääkin soittaa. Ehdin jo kirota soittajaa tovin keskeytyneen unen vuoksi, kunnes muistan, että minulla on ollut kämpän lisäksi vaikka mitä rojua myytävänä. Ehkä olisi parasta vastata.

Puheluun vastaamisesta johtuva herääminen osoittautuukin paradoksaalisesti askeleeksi kohti keskeytyneen uneni todellisuutta, sillä televisiolle on nyt yksi potentiaalinen ostaja. Unelma, joka muutama vuosi sitten oli jostain syystä lähinnä vitsi, on muutamassa kuukaudessa alkanut muovautua toteuttamiskelpoiseksi ideaksi. Muutama viikko sitten idea muuttui jo tavoitteeksi. Päätöksen tekeminen onkin yksi ratkaisevimmista toimenpiteistä, jotka vaaditaan unelman muuntamiseksi olemassa olevaksi todellisuudeksi. Vuodenvaihteeseen on kuitenkin vielä noin kolme ja puoli kuukautta. On vielä monta askelta otettavana. Monta herätystä yhä kylmenevissä, pimenevissä aamuissa on vielä edessä. Päivä on lähtenyt kuitenkin hyvin käyntiin.